Turun Työväen Asunto Osake Yhtiö Aro
Tässä pieni historiakatsaus Puistokatu 18 sijaitsevan taloyhtiön 100-vuotiselta taipaleelta. Varsinaisia 100-vuotisjuhlia vietettiin 12. kesäkuuta. Nämä ovat pieniä palasia taloyhtiön pöytäkirjoista. Teksti on osin suoraa lainausta, koska vanhoissa pöytäkirjoissa on värikästä tekstiä. Alkuperäisiä pöytäkirjoja on selannut Päivi Liuska-Kankaanpää.
Ajan kuvausta
Elettiin autonomian ajan levottomia vuosia 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Säätyvaltiopäivät olivat saaneet kokoontua vuodesta 1882 alkaen säännöllisesti ja tehdä lainsäädäntötyötään, mikä jatkui vielä Nikolai II Suomen perustuslakeja kunnioittavan hallitsijanvakuutuksen turvin hänen tultuaan keisariksi 1894. Venäjällä voimistui kuitenkin Suomen erioikeuksien kritiikki ja erioikeuksia alettiin rajoittamaan.
Euroopassa kilpavarustelu ja militarismi voimistuivat ja Pietarin puolustusta pyrittiin vahvistamaan Suomessa Saksan uhkaa vastaan. Venäläistämistoimet kiihtyivät, kun sotilastaustainen Nikolai Bobrikov nimitettiin Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi 1898. Tsaari Nikolai II antoi helmikuun manifestin 1899 (vain lausunto-oikeus), kielimanifestin 1900 ja asevelvollisuuslaki uudistettiin 1901. Vuonna 1902 annettiin venäläisille oikeus valtion virkoihin Suomessa ja 1903 alettiin senaatin istunnot pitämään venäjäksi. Bobrikov perusti santarmilaitoksen 1903, rajoitti kokoontumis- ja yhdistymisvapautta ja erityisesti työläisten järjestöjä pidettiin silmällä. Bobrikov sensuroi lehtiä ja lakkautti niitä, niinpä vuosina 1899-1905 lakkautettiin mm. pysyvästi 26 lehteä.
Perustuslaeistaan tinkimättömässä Suomessa luokkataisteluintoinen työväenliike nosti päätään, asevelvolliset boikotoivat kutsuntoja, virkamiehet kieltäytyivät panemasta toimeen bobrikovilaisia määräyksiä ja perustuslailliset protestoivat eroamalla viroistaan (K.J.Ståhlberg 1903 senaatin protokollasihteerin ja P.E.Svinhuvudin Turun hovioikeuden asessorin virasta). Turussa poliisipäällikkö erotettiin virastaan; myös Turussa oli levottomuuksia kaupungilla.
Vuonna 1904 Venäjä oli pulassa Japanin sodassa ja hävisi useita taisteluista mm. taistelun Port Arthurissa. Portsassa tarina kertoo, että lapset kyselivät muurarilta mitä hän oikein tekee. Muurari tokaisi ainaiseen kyselyyn kyllästyneenä: ”No vaikka Port Arthurin linnoituksen muuria”. Venäjän nöyryyttävistä tappioista oli varsinkin perustuslaillisten vaikea salata iloaan. Ehkäpä Portsan saama nimi henkii myös suomalaisen työväestön voitontahtoa venäläistä sortovaltaa kohtaan – olihan alkuperäinen Port Arthur osoittautunut voittoisaksi.
Kaupparekisteriin merkintä
Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 24.3.1904. Rekisterinumeroksi annettiin 15964.
Ylimääräinen yhtiökokous 12.5.1905
Päätettiin istuttaa puita Kustafssonin rajalla n. 22 kpl kahteen riviin, as. oy Auran (Sairashuoneenkatu 17) rajalla noin 7 puuta (tulee olla pihlaja ja vaahtera) sekä sireenipensaita puutarhassa olevaan kukka runteliin.
Päätettiin tehdä aita puutarhamaan ympärille 1 metri 10 cm korkea pölkeistä maahan kiinitettyihin tolppien varaan Sanottuun aitaan on tehtävä 3 veräjää. Tuntipalkalla. 1. rakennuksen osakkaan laitettava omalla kustannuksellaan kukkapenkki akkunansa alle, johon saisi istuttaa kukkasia sekä sireenipensaita, vaan ei mitään juurikasvia.
Puutarhankaunistustyöt päätettiin tehdä osakkaiden kesken iltaisin klo 8 ja 10 välillä. Jos joku osakas on estetty saapumasta yo työhön, niin on hänen maksettava 35 penniä niistä tunneista.
Mitä tehdään yhtiössä olevan vesilähteen kans, kuin siinä on pilaantunutta vettä. Päätettiin ostaa kivihiiliä ja laittaa niitä lähteen pohjallen veden puhdistamista varten.
Puutarha-aidan maalaaminen annettiin ammattimaalarin tehtäväksi syystä että se tulisi kalliimmaksi jos yhtiö ostais itse maalin.
Yhtiön katukäytävän laskeminen päätettiin antaa kaupungin tehtäväksi, koska huomattiin, että se tulee yhtiölle halvemmaksi.
Äänioikeusmielenosoitus
Ylimääräinen yhtiökokous 27.12.1905
Isännöitsijä Johan Löfstrandille oli saapunut pöytäkirjaote Työväen Rakennus Oy Rauhalasta, jossa kehoitettiin valitsemaan edustajaa Helsinkiin äänioikeusmielenosoitukseen, joka pannaa toimeen siellä 30. päivänä joulukuuta. Kaikki kokouksessa saapuvilla olevat olikin sitä mieltä, että äänioikeus on tarpeellinen ja kokous valitsi edustamaan yllä olevaa Aro nimistä yhtiötä K.Paldanin. Reissupalkkiona päätettiin maksaa 35 mk.
Hevoset
Ylimääräinen yhtiökokous 24.4.1906
Otettiin keskusteltavaksi, että missä paikassa olis mukavin paikka yhtiössä sioittaa ne hevoiset, jotka satunnaisesti käyvät yhtiössä. Vilkkaan keskustelun tuloksena oli että päätettiin laittaa puupylväs ison portin edustallen johon sopii kiinnittää hevoiset. Ne hevoiset, jotka ehkä tulevat olemaan yötä yhtiössä asetetaan pesutuvan akkunan eteen. Tätä päätöstä vastaan ilmoittii Erikson vastalauseen syystä että se paikka on hänen akkunansa likellä, hän arveli että kärpäiset tekee haittaa hänellen.
Yksimielinen päätös tuli, että neljä osakasta yhdessä puhdistaa yhtiön pihamaan nimittäin yhden kuukauden ajan ja samati seuraavat, vaan jokainen on velvollinen itse puhtaanapitämään portaan edustansa 1 metrin leveydeltä.
Lisäksi sama yhtiökokous päätti vielä seuraavasti otsikolla Palokalustohuoneen ovi
Keskusteltiin yhtiön palokalustohuoneen ovista, jota myöskin käytetään yhtiössä kuolleitten väliaikaisena säilytyshuoneena. Yllä olevan huoneen ovi on huomattu liian kapeaksi. Yksimielinen päätös tehtiin, että levitetään sanottu ovi niin leveäksi, että vapaasti mahtuu. Tämä toimi annettiin isännoitsiän tehtäväksi.
Wuorenharjun kirjelmä
Ylimääräinen yhtiökokous 3.5.1908
Wuorenharjun lähettämä kirjelmä: Hän ilmoitti havainneensa hänen yhtiön kaunistukseksi hankkimansa istutukset olleen peräti rappiotilassa, sekä tiedusti josko niitä vastaisuudessa ruvetaan paremmin suosimaan, muussa tapauksessa tulee hän ne tykkänään poistamaan! Kokous asiasta keskusteltuaan päätti yksimielisesti että istutukset olisivat välttämättä säilytettävät ja muuten hyvin suojeltavat sekä hoidettavat, vaan koska ei voitu tällä kertaa tarkoin tietää, mikä oli aiheuttanut istutuksille turmiota, arveltiin josko hevone jolloinkin sattumalta olisi päässyt niitä pureksimaan eli sitte mahdollisesti lapset, se kyllä varsin hyvin tiedettiin, ettei aikuinen ihminen turmele istutuksia, sen vuoksi kokous vastaisuuden varalta hyväksyi seuraavan esitetyn ponnen: että itse kukin yhtiön osakas huolellisesti valvoo kaikkia yhtiössä olevia pensaita ja istutuksia, samoin jokainen varoittaa omia lapsiaan koskemasta niihin, sekä että jokainen osakas on velvollinen nähdessään ilkivaltaa tehtävän, heti sen ehkäisemään, varoittamalla ja nuhtelemalla ilkivallantekijää tai tekijöitä.
Sähkövalaistus? Yhteistoiminta kulmakunnan asukkaiden kanssa
Ylimääräinen yhtiökokous 29.8.1908
Sähkövalaistus asuntoihin. Syntyi vilkas ja monipuolinen keskustelu, jossa kysymystä puolelta jos toiseltakin tarkasteltiin, lopulta päätti kokous yksimielisesti ettei vielä ainakan oteta ennen kuin tullaan varmalta taholta kokemuksiin perustuvat tiedot saamaan sen kannattavaisuudesta asuinhuonevalaistuksena.
Esitettiin kysymys, josko yhtiön osakkaat katsovat tarpeelliseksi myöskin kääntyä kaupungin viranomaisten puoleen kirjelmällä jossa selviteltäisi sitä lapsipuolen asemaa jossa näiden syrjäseudun asukkaat saavat ja ovat vuosikausia saaneet elellä valaistuksen suhteen toisiin kaupungin asukkaisiin verraten. Kokous asiasta keskusteltuaan päätti että yhdytään koko tämän kulmakunnan asukkaiden kanssa yhteistoimintaan, jossa kokouksessa sitte joko valittaisi komitea kaupungin viranomaisen puheille tai josko vaan laaditaan kirjelmä jossa esitetään paikkakunnan valaistuksessa vallitsevat puutteellisuudet sekä tehtäisi selkoa paikkakuntalaisten mielipiteistä kysymyksen alaisessa asiassa. Yhtiötä edustamaan valittiin isännöitsijä Salovaara.
Uutisrakennuksen piirustukset
Ylimääräinen yhtiökokous 24.2.1911
Keskusteltiin kuoletuslainan ottamisesta nk hypoteekkilaina. (Jos 70-75 000mk, niin siitä olisi uutisrakennukseenkin.)
Rakennuskomitea oli laatinut kaksi ehdotelmaa kivirakennukselle (18 ja 24 huonetta käsittävät, ), joista valittiin 18, koska toisen perustus olisi tullut paljon kalliimmaksi ja epämukava. Päätettiin samalla esittää piirustajalle, että hän jos se vaan sopii, pyöristäisi pihan puoleisen kulman, koska se siten tulisi käytännöllisemmäksi.
Ylimääräinen yhtiökokous 27.3.1911
Rakennuskomitea oli tehnyt alkuvalmistelut ja piirustukset olivat niinikään yhtiökokouksen nähtävänä. Piirustukset, jotka olivat hyvin aistikkaat ja sievät, hyväksyttiin sillä ehdotuksella, että laitetaan alakertaan kaksi puotia (eikä vaan yksi), koska täten tulee fasaadi paljon kauneempi ja arveltiin rakennuksen tulevan kannattavaisemmaksi. Piirustukset olivat laaditut arkkitehti A.Nyströmin toimistossa.
Harjakannut
Ylimääräinen yhtiökokous 11.8.1911
Josko yhtiön puolesta kustannetaan uutisrakennuksen työmiehille nk. harjakannuja rakennuksen tullessa vesikattoon. Kokouksen päätökseksi tuli lyhemmän keskustelun jälkeen, että koska yleensä kaikkialla noudatetaan vielä sitä joskin vanhentunutta tapaa, että rakennuttajan taholta kestitään työn suorittajia tyydyttävästä suorituksesta, joka kestitys aikoinaan on ollut hyvinkin erilainen jopa viikkokausia kestävä juhla niin ei yhtiön taholta tehtäis siihen poikkeusta vaikkakaan tuo kestitys ei yhtiön vähävaraisuuden tähden ei voi olla suuriarvoinen. Päätettiin, että tarjotaan kahvia vehnäsen kera sekä omenia. Samoin lausuttiin toivomus, ettei työmiesten taholta siitä mitään kiiteltäisi sanomalehdissä kuten tavallisesti.
Suomen lipun hankinta
Ylimääräinen yhtiökokous 19.6.1911
Osakas Vuorenharju esitti keskusteltavaksi lipun hankkimista yhtiölle. Kysymyksestä ei keskusteltu järjestyksellisesti, joten ei siitä tullut mitään päätöstä.
Sähköjohto
Varsinainen yhtiökokous 1.2.1914
Päätettiin ottaa sähköjohto jokaiselle.
1. maailmansota syttyi heinäkuussa 1914 ja Suomi liittyi sotaan 1.8.1914. Vuoden 1914 toimintakertomuksessa (1915 helmikuussa) todetaan, että yhtiö päättää toimintavuotensa tällä kertaa aivan erikoisen tilanteen vallitessa, tilanteen joka horjuttaa kokonaisia kansa- ja yhteiskuntia sekä voi käden käänteessä tehdä tyhjäksi vuosikymmenien vieläpä vuosisatojenkin työn hedelmät. Aikana tällaisena voivat vankimmallakin pohjalla seisovat yritykset yhtäkkiä sortua aivan olemattomiin, kuten monien liikeyritysten viimeaikoina meidänkin maassamme on käynyt. Turun Työväen asunto oy Aro ei toistaiseksi ole varsin suuressa määrin joutunut kärsimään nykyisen tilanteen vuoksi, miten sitte käynee tuonnempana sen on tulevaisuus osoittava jos ahdinkotilaa pidemmältä jatkuu.