Portsan Sanomat 3/2008

Mistä onni löytyy? 

Kesällä poikkesin Hankasalmen kesäteatteriin ja siellä ”Onni saapui Pietarista”? Mistä se saapuu Portsaan vai luommeko me portsalaiset sen itse. Kesä on aika, jolloin asioita tehdään pihoilla ja kaduilla, enimmäkseen ulkona. Tapahtumia on isoja ja pieniä; katumarkkinat, pihamarkkinat, ylioppilasjuhlat, rippijuhlat , 100-vuotisjuhlat , pihatalkoot, rapujuhlat, olutfestit jne. Tämänkin kesän aikana asukkaat ovat kokoontuneet viettämään yhteistä aikaa erilaisiin tapahtumiin. Niistä jokainen, toivottavasti, on saanut pienen palan onnea mukaansa.

Nyt syksyn kuluessa on jälleen aika pohtia asioita, joiden puolesta kannattaa tehdä työtä talvenaikana, jotta onni säilyisi jatkossakin asuinalueellamme. Asukasyhdistyksemme, Portsa ry ajaa asioita, joista ollaan kiinnostuneita alueellamme. Tällä hetkellä päällimmäisenä puhuttaa jätevesipuhdistamon hajuraati, uuden maamerkin ja sähkökaappien maisemointi, nopeusrajoitukset ja Rauhankadun liikenne. Lisäksi tulossa on Kakolan mäen rakentaminen ja Arvinkadun Kakolan puoleisen mukulakivikadun kunnostus. Yleensäkin liikenne alueella tulee lisääntymään Kakolan ja jätevesipuhdistamon myötä. Eikä tule unohtaa vuotta 2011, jolloin Turku on kulttuuripääkaupunki ja haluammehan myös Portsan näkyvän tapahtumissa.

Töitä yhdistyksellä riittää ja tämän vuoksi  toimintaan tarvitaan mukaan lisää innokkaita ”onnenluojia”. Tule mukaan, alkuun pääsee osallistumalla yhdistyksen syyskokoukseen 8.12. klo 19 Portsakodissa. Tervetuloa.

Sirpa


Aidantekijät

Talvi 1998. Skotlannin maaseutu ja Upper Bowland, Englanti. Fiktio. Englantilaisen Magnus Millsin esikoisromaanissa Aidantekijät työtä vieroksuvat, omituisessa symbioosissa elävät skotit Tam ja Richie rakentavat aitoja, ammattimaisesti. Ammattimaisesti siitä huolimatta, että kaveruksia kiinnostavat tupakkatauot ja pubi-illat vahvan skottioluen äärellä huomattavasti aidanrakennusta enemmän. 

Kesä 2008. Portsa, Turku.

Todellisuus. 

Turkulaisella puutaloalueella naapuritaloyhtiöt havaitsevat taloyhtiöitä erottavan aidan vanhuuttaan epäkelvoksi. Tai ehkä havainto on tehty jo vuosia sitten, mutta nyt on toiminnan, aidanrakennuksen, aika. Epäammattimaisen ammattitaitoisesti ja päinvastoin. Osalle meistä tupakkataukojen ja vaalean suomalaisoluen äärellä. Sillä yhteinen aidanrakennus on naapuriyhtiöiden symbioosi. 

Naapuriyhtiö purkaa vanhan aidan naistyövoimin ja tehokkaasti uuden aidan tieltä. Meillä ei ole mittaa, vatupassia, paalunuijaa tai piikkilankaa. Eikä työnjohtajaa, sanan varsinaisessa merkityksessä. Talkoojuomaa ja makkaraa on, runsaasti, sekä oman taloyhtiön puolesta kaksi ruosteista rautakankea ja yksi lapio. Naapuriyhtiö on ahkerampi ja siksi paremmin varusteltu. 

Uusi aita nousee kahdessa päivässä hyvässä sovussa ja yhteisymmärryksessä. Itse kunnostaudun kaivamalla kuoppaa, mistä en selviä ilman miestyövoiman apua. Myöhemmin pitelen naapuriyhtiön keskeiseltä aidantekijältä lainattua vatupassia – väärin päin. Älkää kysykö minulta mitään aidanteosta! Kun muut puhuvat aidoista, sotken asiat ja puhun taatusti aidan seipäistä. 

Mills sekoittaa arkipäiväistä ja absurdia. Oma aidanrakennuksemme ei ole arkipäiväistä, sillä sitä ei tapahdu joka päivä, ei edes joka vuosi. Enkä tiedä, onko siinä mitään absurdiakaan, elleivät sitten aitamme symboliset tasot. Aidassamme on kolme poikkipuuta. On siis oltava kolme symbolista tasoa. Millsin teos on kevyt, yksinkertainen ja yksitasoinen. Se ei tee siitä vähemmän viihdyttävää eikä vähemmän absurdia. 

Ensiksi on kysyttävä, mitä aidat merkitsevät. Aita on suojarakenne, paitsi estejuoksijalle, jolle aita on este. Onko aitojen tarkoitus suojata sisäpuolelle vai sulkea ulkopuolelle? Ja mitä tai ketä? (Taso yksi.) 

Toiseksi on huomioitava, että vain kissat ja lapset kulkevat siitä, mistä aita on matalin. Ketterät naapuritkaan eivät välttämättä kunnioita aitojen asettamia kuvitteellisia rajoja, mutta heidän on tähdättävä ylemmäksi. (Taso kaksi.) 

Mitä opin? (Tämä ei ole taso kolme.) Opin käyttämään hyväkseni miestyövoimaa, joutomaata ja vatupassia. Opin, että lukeminen ja aidanrakentaminen sopivat kesään. Viimeksi mainitut asiat tosin tiesin jo ennestään. Ja opin, että toisin kuin Millsin romaanissa, meidän aidanrakennuksessamme ei vaadita ihmisuhreja. Ei mitään vähäisiä oppeja. 

Englanninkielessä on sanonta ”Good fences make good neighbors”, hyvät aidat tekevät hyviä naapureita, takaavat hyvät naapuruussuhteet. Kahden taloyhtiön yhteinen aidanrakennus muuntaa sananlaskun uuteen, suomenkieleen sopivaan muotoon: Hyvät naapurit tekevät hyviä aitoja. Tämä on taso kolme. 

Johanna Matero


ILMALÄMPÖPUMPUT ARVOKKAASSA YMPÄRISTÖSSÄ 

Yksittäisen ulkoilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen sijoittaminen olemassa olevaan rakennukseen edellyttää aina toimenpidelupaa, jos laite sijoitetaan asemakaavalla tai rakennussuojelulailla suojellun rakennuksen julkisivuun (maankäyttö- ja rakennusasetus 62 § 1 mom. 7 kohta). Laite voidaan tarvittaessa määrätä poistettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 168 §:n perusteella, mikäli laite ei täytä terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia. Laitteesta aiheutuva häiritsevä melu tai muu haitta ympäristölle tai naapureille voi myös olla perusteena laitteen poistamis- tai siirtämismääräykselle.

Port Arthur on ilmeeltään yhtenäinen, historiallinen ja arvokas puutalokokonaisuus. Sitä pidetään yleisesti yhtenä Suomen kauneimmista kaupunginosista. Siksi onkin tärkeää, että alueen julkisivujen ominaispiirteet ja detaljiikka säilyvät alkuperäisen oloisina tuleville sukupolville. Tästä johtuen ilmalämpöpumppujen sopivuutta julkisivuun on aina tarkoin harkittava. On selvää, että yleisille alueille suuntautuvat julkisivut eivät ole arvokkaassa ympäristössä soveliaita ilmalämpöpumppujen asentamiselle. Muilla sivuilla asennuksen lopputulokseen vaikuttavat ulkoilmayksikön sijainti, väri, lisäosat ja asennustapa. Pääsääntönä voidaan sanoa, että arvorakennusluetteloissa mainituissa rakennuksissa julkisivun pintaan tehtäviä näkyviä johdotuksia ei sallita edes peitettynä. 

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä laitteen sijoittaminen rakennuksen julkisivuun edellyttää lupaa tai ilmoitusta yhtiölle (asunto-osakeyhtiölaki 77 §). Tarvittava toimenpidelupa rakennusvalvonnasta haetaan yhtiön nimissä, ja lupahakemukseen tulee liittää taloyhtiön hallituksen hanketta puoltava pöytäkirjaote. 

Yleensä yhtiöiden kannattaa laatia laitteiden sijoittamisesta yhtenäinen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman laatiminen on vaativa tehtävä sekä teknisesti että esteettisesti. Vain selkeän kokonaissuunnitelman perusteella yhtiön hallitus voi muodostaa päätöksen lämpöilmapumppujen vaikutuksesta rakennettuun ympäristöön ja suojelutavoitteiden säilymiseen. 

Paras vaihtoehto on sijoittaa ulkoyksikkö näkymättömiin esimerkiksi peiteritilöin tai suojamaskin taakse. Lopputuloksesta ei saa tulla arvokasta julkisivua dominoiva vaan hillitty ja viimeistelty, ympäristöönsä luontevasti sijoitettu paketti. Kondenssi- ja valumavesien poisjohtaminen sekä laitteesta että asennustavasta johtuvat melukysymykset on aina huomioitava ilmalämpöpumppujen sijoittamista suunniteltaessa. 

Harkittu kokonaissuunnitelma tulee liittää yhtiön hallituksen pöytäkirjaotteeseen. Toimenpidelupa kannattaa hakea koko yhtiölle tai ainakin taloittain kerrallaan, koska luvan käsittelymaksu (200 €) määritellään toimenpiteen tai rakennuksen mukaan. Kantalupa on voimassa kolme vuotta kerallaan, jonka kuluttua on siihen tarvittaessa haettava jatkoa työn loppuun saattamiseksi.

Ilmalämpöpumppujen samanaikainen rakentaminen muodostaa kustannussäästöjä, edesauttaa yhtenäistä toteuttamistapaa ja vähentää virheitä asennuksen viimeistelyssä. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin asuntoyhtiön aktiivista toimintaa suunnittelussa, omaa rakentamisen valvontaa ja päättäväistä puuttumista virheisiin.

Juha Kylliö, kaupunkikuva-arkkitehti


Laki ja asetus energiatodistuksesta voimaan 1.1.2008

Laki ja asetus energiatodistuksesta tulivat voimaan 1.1.2008. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta lähtien.

Energiatodistus pähkinänkuoressa:

Energiatodistus

  • on pakollinen rakennuksille, joille haetaan rakennuslupaa 1.1.2008 jälkeen ja
  • tarvitaan vuoden 2009 alusta lähtien myynnin tai vuokrauksen yhteydessä.

Energiatodistusta ei vaadita

  • rakennuksille, joiden pinta-ala on enintään 50 m2,
  • vapaa-ajan asunnoille, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa,
  • suojelluille rakennuksille,
  • teollisuus- ja korjaamorakennuksille tai
  • kirkoille tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamille rakennuksille, joita käytetään vain kokoontumiseen.

Energiatodistus on vapaaehtoinen – mutta suositeltava – ennen lain voimaantuloa valmistuneille omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille tai asuinrakennusryhmille. (www.ymparisto.fi)

Portsan alueella lähes kaikki kiinteistöt kuuluvat sarjaan ”suojellut rakennukset”, joten harvempi joutuu tekemisiin energiatodistusten kanssa.


Kakolan vankilat kiinnostivat

Kakolanmäellä on käynyt aikamoinen kuhina koko kesän. Linja-autolasteittain on tuotu ihmisiä tutustumaan kautta Suomen tunnettuihin ja nyt tyhjiin vankilarakennuksiin. Turku Touring yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja Turun Matkailuoppaat – Åbo Turistguider ry:n kanssa on mahdollistanut opastetut kiertokäynnit alueelle.

Portsa ry varasi myös asukkaille mahdollisuuden päästä tutustumaan läheiseen, mutta tuntemattomaan naapuriin. Koska kierroksen paikat loppuivat aina kesken, niin kierroksia oli lopulta viisi kertaa. Huhtikuussa aloitettiin ensimmäisellä kierroksella. Seuraavat olivat heinäkuussa, elokuussa ja kaksi vielä syyskuussa. Vaikka monet ihmiset ovat asuneet mäen kupeessa vuosikymmeniäkin, niin kierros oli kiinnostava ja paljon uutta asiaa antava. Vankilarakennuksissa on neliöitä uskomattoman paljon ja näköala länsisellin ylimmästä kerroksesta Airistolle upea. Mielenkiintoinen nähtävyys oli myös Lääninvankilan kirkko. Siellä on Suomen vanhimmat urut.

Valokuvaaminen vankilassa oli sallittua, joten monella on kuvia itsestään sellissä. Eristyssellin kalterit ja ankea pytty oli aika lohduton näky. Monille vasta itse käytynä selvisi vankilan ankeus. Sellit olivat pieniä, ikkuna korkealla ja vessana vain palju kaapissa. Kahden tunnin kierroksella käveltiin portaita ylös ja alas, rakennuksesta toiseen ja vankilastakin toiseen. Opas kertoi siinä samalla monenlaisia mielenkiintoisia juttuja ja aika kului nopeasti.

Raili Pajula