Suomen paras -kilpailu

Kesällä 2006 haettiin Suomen parasta asuinaluetta. Kilpailuun saivat suomalaiset ilmoittaa haluamiaan kohteita. Portsa nousi ehdotuksista selkeästi esille. Tuomariston jäsen kertoi minulle, ettei alueemme ottamista mukaan finalistien joukkoon tarvinnut miettiä.

Lämpimänä kesäpäivänä tämä asinatuntijaraati ja televisio saapuivat tekemään omia arvioitaan. Kävelimme ympäri alueen pihoja parin tunnin ajan. Olin sopinut muutaman henkilön kanssa, että pääsemme tutustumaan myös asuntoihin sisäpuolelta.

Kosken Leipomo tarjosi porukalle hengähdystaukokahvit. Monet lähtivät leipomosta ohut reikäleipä kainalossa. Raatilaiset ylistivät niin aluetta kuin leipääkin ja minä hykertelin tyytyväisenä. Ainakin muistavat meitä hyvällä. Portsa oli nimittäin ensimmäinen arviointi- ja kuvauskohde. Raadille piti antaa sellainen alkumuisto, ettei sitä hevillä unohdeta. Leikki leikkinä.

Tässä alla ensin kopio Asuntotietokeskuksen sivulta Portsan arvioinnista ja alla vielä aluetta ehdottaneiden henkilöiden perusteluja miksi juuri Portsa pitää ottaa kilpailuun mukaan.

Raili Pajula
 

Port Arthur Turussa – Suomen paras asuinalue?

Kilpailu Suomen parhaasta asuinalueesta jatkuu. Yksi voittajaehdokkaista on Port Arthurin, tuttavallisemmin Portsan alue Turun vanhassa keskustassa. Alueen historian juuret juontavat aina 1900-luvun alkuun, jolloin alue rakennettiin nimenomaan työläisten kaupunginosaksi.

Kävimme tutustumassa Portsaan yhdessä Hyvä asuminen 2010 -kehitysohjelman kanssa koolle kutsumamme asiantuntijaraadin kanssa. Raatiin kuuluivat tällä kertaa yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, arkkitehti Esko Kahri SAFA (ArkOpen Oy), tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy), professori Aija Staffans ja filosofian tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Aivan Turun ydinkeskustassa oleva alue on rakennettu Engelin 1800-luvun alkupuolella laatiman ruutukaavan mukaisesti. Mikaelin kirkon kupeeseen nousseen alueen rakennuskanta on kaupungin melko tarkkojen rakennusohjeiden ansiosta säilynyt yhtenäisenä. Portsan olemassaolo oli kuitenkin vakavasti uhattuna 1970-luvulla.

"Nousimme kamppailemaan Portsan säilyttämisen puolesta", kertoo Raili Pajula. "Se tuotti tulosta. Yhtenäisellä puutaloalueella on edelleen 50 taloyhtiötä ja se on tänä päivänä hyvin suosittu asuinpaikka." Port Arthurissa on runsaat 2 000 asukasta. Alueelta löytyvät kunnallinen ja yksityinen päiväkoti, kaksi ala-astetta, yläaste ja lukio. Pienemmille on kaksi leikkipuistoa.

Moni taloyhtiö on viettänyt jo 100-vuotisjuhliaan, mutta museosta ei Portsan kohdalla todellakaan voi puhua. Se on muuttunut ikääntyessään ja elää vahvasti nykyajan hengessä. Asunnoissa on kaikki mukavuudet. Yksi asia on – onneksi – pysynyt kuitenkin aivan ennallaan: pihapiirit saavat aikaan sen, että täällä ollaan tiiviisti tekemisissä naapureiden kanssa.

"Kun tänne muuttaa, viikon tai parin sisällä on pihalla joutunut kertomaan useammallekin ihmiselle mistä on tänne muuttanut ja mitä tekee työkseen", Pajula nauraa. "Jos ei halua seurustella naapureiden kanssa, täällä ei välttämättä viihdy."

Risto Ranta tosin arvelee, että erakkona eläminenkin saattaisi ehkä jotenkin onnistua.
"Mutta kyllä me tykätään siitä, että tässä on sitä kanssakäymistä. Lapsiakin on muuttanut alueelle paljon ja lisää syntyy. Portsan lapsiystävällisyys on se, mikä meitä varsinaisesti viehättää."

Mari Vaattovaara on huomannut saman asian: "Kyllä tämä vaikuttaa siinä mielessä poikkeukselliselta alueelta, että kun meilläkin on nähtävissä kaupunkikeskuksien tyhjeneminen lapsista – esimerkiksi päiväkoteja suljetaan – täällä lapsia riittää. Se tuo kaupunkikuvallisestikin aivan erilaisen elementin tälle asuinalueelle."

Myyntineuvottelija Ulla Luoma, Huoneistokeskus Oy vahvistaa, että Port Arthurin väestörakenne on hyvin monipuolinen: "Täällä asuu väestöä kaikista ammattiryhmistä. Asukkaat ovat kaiken ikäisiä lähtien aivan nuorista perheistä niin pitkälle, kunnes tietyssä vaiheessa muutto tulee väistämättä eteen. On muutettava yhteen tasoon."

Portsan asunnot ovat tyypillisesti useampikerroksisia: keskikerroksessa on huone ja keittiö, ylhäältä löytyy yksi tai kaksi makuuhuonetta ja alhaalta saunatilat. Tällaisen asunnon hinta on Luoman mukaan hivenen yli satatuhatta euroa.

Taloyhtiöissä oleva 14 vuorokauden lunastusoikeus antaa osakkaille mahdollisuuden rakentaa myös isompia asuntokokonaisuuksia yhdistämällä naapurihuoneistoja.

Portsan pihat on suljettu portein ja aidoin – tosin portit eivät välttämättä ole lukossa. "Suomessa pelätään näitä aidattuja yhteisöjä, mutta aitahan on vanha, perinteinen tapa rajata piha ja katu toisistaan", Kimmo Rönkä huomauttaa. "Täällä niissä on hyvää sekin, että jokainen portti ja portin tai oven pieli on erinäköinen, vaikka alueen ilme on yhtenäinen. Ihmiset "tuunaavat" näitä kotejaan ja sehän on osa tämmöistä vanhaa asumista."

Yksityiskohdat viehättävät myös Anne Jarvaa. Hän osoittaa erästä kaunista seinää: "Esimerkiksi tässä talossa on panostettu paljon ikkunanpuitteisiin. Yläpuolella on koristeita, jotka juontuvat tietenkin paikallisesta puusepäntaidosta."

"Siellä on poikittaispäätyjä ja kattoerkkereitä", Esko Kahri täydentää. "On hienoa, että täällä vanhaa on todella kunnioitettu ja uskallettu säilyttää ryhtymättä tekemään sopimattomia, moderneja lisiä."

"Tässä miljöössä asiat pysyvät samanlaisina kuin ne ovat olleet vuosikymmeniä. On jotain pysyvää; sellaista, mihin voi luottaa, että se ei heti muutu. Tällainen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää", miettii Marketta Kyttä. "Ja kannattaa huomata, että tämä on muutakin kuin puutaloidylli: täältä löytyy myös kerrostaloja – itse asiassa eri aikakausienkin kerrostaloja. Kun elämäntilanne muuttuu sellaiseksi, ettei enää pärjää vanhojen puutalojen monissa rapuissa ei välttämättä tarvitse lähteä Port Arthurista toiselle alueelle."

Aktiivisella asukasyhteistyöllä Portsassa on saatu paljon aikaan – ennen kaikkea viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä, jossa eletään asukkaiden eikä esimerkiksi autojen ehdoilla. Kahri muistaa hyvin, millainen oli aikoinaan Puutarhakatu: "Se oli nelikaistainen ja siinä tapahtui monta liikenneonnettomuutta. Turun kaupunki saatiin muuttamaan se 1990-luvun alussa sellaiseksi, että reunakaistojen tilalle tulivat pysäköintitaskut. Autoja saatiin pois pihoilta ja liikenneturvallisuus parantui."

"Portsassa kävellessä tulee miettineeksi, kuinka yksinkertaisia asioita oikeastaan ovatkaan ne hyvän ympäristön perusasiat", Aija Staffans toteaa. "Kaava on hyvin selkeä vanha ruutukaava ja talot ovat säännöllisen, suorakaiteen muotoisia – hyvin harmonisia ja selkeitä. Tämä saattaa olla lähellä suomalaista asumisunelmaa. Yhteydet toimivat lähiympäristöön ja sen palveluihin, ja kun kilometrin kävelee, voi juoda kahvit torilla. Tosin täällä alueella on itsessäänkin hyvä leipomo…"

Raatimme mielestä Portsalla on siis monia omaleimaisia vahvuus- ja vetovoimatekijöitä. Alueen ihmisläheinen mittakaava tarjoaa mitä mainioimman mallin tiiviin ja matalan rakentamisen moderneillekin sovelluksille. Aktiivinen yhteisöllisyys ja naapureista välittäminen on omiaan lisäämään kotiseututunnetta.

Kilpailuraatimme arvosti Portsassa

+ elävä ja aktiivinen asumisyhteisö
+ perinteet kunniassa
+ viehättävät pihamiljööt
+ monipuolinen väestörakenne
+ autot poissa sisäpihoilta
+ loistava sijainti ja hyvät lähipalvelut

Raadin mielestä sisäänlämpiävyydessä on toki myös riskejä, sillä kaikki suomalaiset eivät välttämättä sovellu näin tiiviiseen yhteiseloon. Monikerroksiset asunnot eivät myöskään täytä esteettömyyden vähimpiäkään vaatimuksia, mikä vaikeuttaa vanhemman väestön asumista Portsassa. Alueelta toki löytyy myös vanhusten palvelukeskus.

Kilpailuraatia arvelutti Portsassa

– sisäänlämpiävä yhteisöllisyys
– vanhuksille vaikea
– perheasunnon löytämisen vaikeus

http://www.asuntotieto.com/40000i_Asumistieto/ParasAlue/07-Portsa/Portsa.html
 

Port Arthur, Turku

Port Arthur eli "Portsa" on 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennettu puutaloalue aivan Turun keskustan kupeessa. Kaupungin kasvavan työvoiman tarpeisiin rakennetuista taloista useimmat kuuluivat "Työväen Asunto-Osakeyhtiöille". Alue on rakennettu Engelin 1800-luvun alkupuolella laatiman ruutukaavan mukaisesti. Rakennuskanta on kaupungin melko tarkkojen rakennusohjeiden ansiosta säilynyt yhtenäisenä. Port Arthur pelastui 1970-luvun purku-uhalta ja on sen jälkeen uudistunut halutuksi – ja nyt myös kalliiksi – asuinalueeksi. Turun keskustan palvelut ovat hyvin saatavilla. Alueelle asuu hieman yli 2 000 henkilöä.

"Viehättävät vanhat puutalot pihoineen, kylämäinen tunnelma ja lämminhenkinen yhteisöllisyys. Silti keskellä kaupunkia ja lähellä palveluita. Vanhan kaupungin ja maalaismaiseman tunnelmaa keskellä kaupunkia!"

"Kaikenlaisen retroilun ollessa muotia , tämä vanha puutaloasuminen keskuspihoineen, kiljuvine lapsineen ja kaffetta ryystävine mammoineen, puluineen päivineen, on mitä rauhoittavinta ja ihmiselle tänä muutoksen ja epävarmuuden kautena turvaa ja tukea antava elämisenmuoto."

Portsa on kuin postikortti. Kesällä kuin satujen Melukylä tai Puolenhehtaarin metsä ja talvella kuin joulukortti. Pihat ovat hyvin hoidettuja, persoonallisia ja rakastettuja. Talot värikkäitä ja täynnä iloisia ja boheemeja kansalaisia. Suuri Unelma täyttyi kun itse pääsi muuttamaan tänne piparkakkupuutaloon. Tää o sitä kaikkee airoint tois pual jokkee!"