As. Oy Puutarhakatu 33 on toiminut nykyisessä asunto-oy muodossa 80 vuotta. Talo oli alkujaan K.E Lindroosin rakentama ja hänen omistuksessaan. Taloyhtiö vietti 100-vuotista juhlaansa 3.9.2005. Oheiset kirjoitukset on poimittu yhtiön juhliin tehdystä historiikista.
K. E . LINDROOS, TALONOMISTAJA
Teksti Weijo Lindroos
Monille tuttu kertomus Puutarhakatu 33 rakennustyömaalta kertoo sukuni tarinaa. Isoisäni veli, Karl Emil Lindroos rakennutti kaupunkitaloaan vuonna 1905. Tuolloin venäläiset olivat räjäyttäneet Port Arthurin linnoituksen vahvat muurit. Port Arthurin sotatoimet olivat myös Karl Emil Lindroosin ammattiin nähden ajankohtaiset. Olihan hän noihin aikoihin Turussa armeijassa koulutusupseerina.
Karl Emil meni naimisiin maarialaisen myllärin tyttären Ida Karoliina os. Anderssonin kanssa. Perhe asui Puutarhakatu 33:ssa. Heille syntyivät lapset Hugo, Marianne ja Viljo. Näihin aikoihin Karl Emil siirtyi Turun poliisilaitoksen palvelukseen.
Ida Lindroos kuoli 18.12.1911 Turussa. Karl Emil meni naimisiin serkkunsa Hilma os. Sthålbergin kanssa. Hilma oli syntynyt 17.2.1884 Porissa. Heille syntyivät tyttäret Anna-Maria ja Marja-Terttu. Hilma Lindroos kuoli 27.4.1949 Turussa.
Karl Emil syntyi 8.8.1877 Eurassa. Hän palveli asevelvollisena, sitten ylimääräisenä aliupseerina Suomen sotaväessä. Hän oli valtion rautateiden palveluksessa jonkin aikaa. Turun vapauduttua punaisten pakkovallasta, siirtyi LIndroos Turun poliisilaitoksen palvelukseen. Konstaapelista hän pian yleni komissaariksi, johon toimeen hänet nimitettiin vuoden 1922 alusta. Entisenä koulutusaliupseerina ja täsmällisenä miehenä tuli hänestä pian poliisialokkaiden kouluttaja.
Karl Emil Lindroosin ura eteni ensin viidennen ja sitten neljännen ja vuonna 1929 Turun ensimmäisen vartiopiirin päälliköksi. Hän oli mukana Suomen Poliisilehden kustannusosakeyhtiön hallituksessa sen perustamisesta alkaen. Vuoden 1931 alusta hän toimi ko. yhtiön toimitusjohtajana. Karl Emil Lindroos kuoli sydänkohtaukseen 26. huhtikuuta 1933.
Teksti Kimmo Larke
Vuonna 1905 tontille valmistui neljä asuintaloa, saunarakennus ja käymälärakennus. Arvinkadun varrella sijaitseva tehdasrakennus valmistui 1906. Asuntoja oli 41 kpl, suurin osa hellahuoneita. Vuokralaiset olivat pääosin työväestöä.
Talot olivat purku-uhan alla jo 1920-kuvulla, kun kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jung piirsi leveän valtaväylän Eerikinkadun päästä Portsan halki satamaan ja Pansioon kulkevaksi. Puutarhakatu 33:n tontin oli katuhanketta silmällä pitäen ostanut oy Fasta ab. Katuhankkeesta kuitenkin luovuttiin ja sataman liikenteen pääväyläksi tuli Puutarhakatu. Vuonna 1925 oy Fasta ab myi tontin taloineen uudelle perustettavalle yhtiön 580.000 markan hinnasta.
Yhtiösopimuksen allekirjoittivat insinööri J. C. Wiese, rakennusmestari Onni Kaisla ja kansakoulun opettaja Niilo Joutsinen 30.8.1925. Yhtiön perustava kokous pidettiin 17.11.1925. Näin syntyi asunto-osakeyhtiö Puutarhakatu 33.
Vesi- ja viemärijohdot rakennettiin 1927. Sisävessoja ei kuitenkaan ollut, vaan virkaa toimitti pihan perällä sijainnut käymälärakennus. Saunarakennuksen päädyssä oli myös ”pisuaari” miehiä varten. Eräs tarina kertoo kahdesta kuuluisasta rikollisesta, ”Sorjosesta” ja ”Dynamiitti-Laineesta”, jotka olivat karkumatkalla Kakolasta. Poliisi löysi miehet piileskelemästä ulkohuussin ruumasta. 1970-luvun lopulla asuntoihin saatiin sisävessat ja ulkorakennus purettiin.
Tulipaloja on Portsassa ollut useita, mutta yhtiömme on niiltä melko hyvin säästynyt. Paha tulipalo sattui 80-luvun alussa, kun asunto 41 paloi. 19.12.1939 vihollisen ilmapommituksessa särkyivät yhtiön kaikissa rakennuksissa ikkunat sekä Puutarhakadun puoleiset rakennukset asumiskelvottomiksi.
Arvinkadun tehdasrakennuksessa aloitti 1920-luvulla toimintansa Vesi- ja virvoitusjuomatehdas Santos Oy. 30-luvulla tehtaan omistajana on ollut hetken aikaa Betel-vapaakirkko. Talossa on ollut myös leipomo, viinatehdas ja liimatehdas. Nyt yli 20 vuotta on talossa toiminut Raija Lehmussaaren balettikoulu.
As. 41 liikehuoneistossa on ollut mm. maitokauppa ja kukkakauppa. Liiketoiminta loppui 60-luvulla, jonka jälkeen huoneisto on ollut asuntona.
Kylpylaitos Tonavaan kokoontui ihmisiä saunomaan muualtakin kuin Portsasta. 70-luvulla kannattavuus kuitenkin heikkeni ja laitos sulki ovensa lopullisesti vuonna 1976.
Elämä Portsassa on ollut aika värikästä. 20- ja 30-luvuilla eräiden asukkaiden harjoittama viinan myynti kiinnosti yhtiön johtokuntaa sinä määrin, että asianomaisille toimitettiin ankarat varoitukset laittomasta toiminnasta.